tiistai 28. toukokuuta
Matka ja loma alkoi poikkeuksellisesti jo toukokuun lopussa. Tarkoitus on ollut viimeisen puolen vuoden aikana suunnata Bangkokiin, ja ottaa kaupungista selvää.
En ole aikaisemmin käynnyt euroopan ulkopuolella, joten matkan tarkoitus on viettää niitä kolmekymppisiäni nyt vähän kauempana. Lento olikin ja tuntui raameissa pitkältä istua noin kymmenen tuntia. Lentokoneruoat pisti mahan jylläämään jo ennen kuin edes maahan päästiin.
Bangkokin lentokenttä on jäykempi tähän menessä olleistä. Tarkastuksessa meni varmaan tunnin verran. Laukku tuli suht helposti käteen, ja sitten suunnan kohti keskustaa. Taksin etsiminen kesti aikansa, ja onnistuin valitsemaan ukotus taksin, joka pyyti tietysti enemmän mitä mittaritaksit pyytävät. Matka hänen kanssaan oli tilanteita täynnä. Hänen mukaansa Bangkokissa on kaikki mahdollinen. Jos tarkitsen kyytiä, hänelle voi aina soittaa jne. Eräs hetki ruuhkatilanteessa, jätkä pysäytti kylmästi sivuun ja sanoi menevänsä kuselle. Kysyi myös kohteliaasti, että tarvitseeko minunkin käydä. Laukut olisivat varmaan hävinneet, jos olisin mennyt. Hän kuitenkin osasi perille hotellille varsin sutjakkaasti.
Hotelila selvityksien jälkeen menin lepäämään ja sen jälkeen valmistelemaan ensimmäistä päivääni Bangkokissa. Olin suunnetellut käyväni Victory Monumentilla ensin. Heti hotellista tultua ulos tuli tuktuk-kusit kysymään, olinko matkalle jonnekin. Sanoin käveleväni NaNa BTS-asemalle, josta ostin 15 kerran "rabbit-kortin" BTS-asemilla hyppelyyn. Itse kortti maksoi 50 bahtia ja päälle vielä normaalilataus, joiden kuiteista en mitään tajua. Rahat meni.
Asemien välilä siirtymiset ovat tehty helpoksi, joka on niitten tarkoitus. Victory monument sijaitsee Sukhumvit-linjalla, josta on liikenneyhteyksiä ympäri Thaimaata. Paikka oli vaikuttavan näköinen, vaikka kaikesta odotuksista huolematta täällä oli lähinnä pikkumyyntiputekkeja täynnä koko paikka. Hiki valui koko ajan auringon paahteessa. Palasin takaisin BTS-pysäkille, josta jatkoin eteenpäin entisen silkkitehtailijan Jim Thompsonin puutikkitaloon, joka on yks Bangkok-nähtävyys. Thompsonin puutalon sisällä ei saanut ottaa kuvia, ja kengät piti ottaa vierailun ajaksi pois. Jim Thompson teki thaimaalaisesta silkistä kuuluisaa enen kuin katosi lomamatkallaan Malesian viidakkoihin. Häntä ei enää löydetty. Noin 30 minuuttia kestävän, 100 bahtia maksaneen kierroksen jälkeen menin syömään hänen nimeään kantavaan ravintolaan.
Tämän jälkeen olin jo niin paljon hikoillut, ettei muuta ollut mielessä kuin suihku ja hotelli. Suuntasin takaisin hotelliin, ja otin uimahousut messiin, ja suuntasin Le Fenixin uima-altaaseen. Jalat olivat tämän jälkeen vielä kävelyn jäliltä turtana, joten päätin kokeilla perinteistä thai-hierontaa. Tämä hieronta oli oikea thai-perinteinen hieronta, joaa ensin pestiin jalat ja tämän jälkeen hieronta tehdään patjalla. Tähän oli hyvä lopettaa ensimmäinen päiväni Bangkokissa.
keskiviikko 29. toukokuuta
Tuli nukuttua ylävän pitkään ja heräsin klo 9 aamupalalle, jossa on tarjoiltu kaikkea englantilaisesta aamiaisesta pavuista, nakeista ja munista alkaen thaimaalaiseen ravunpyrstöihin ja hedelmiin. Aamupalan jälkeen nappasin kameran mukaan ja otin hotellin edestä tuktukin, kolmipyöräisen moottoriajoneuvon NaNa BTS-asemalle, josta lähdin kohti venesatamaan Saphan Taksinia. Venesatamassa oli heti thaimaalaiset raha-ahneet myymässä venepalvelujaan ympäri Bangkokkia. Vuokrasin veneen, joka lähti tunnin mittaiselle sightseeing-kierrokselle. Tarkoitus oli katsoa muutakin kuin suora reitti turistirysään Grand Palacelle.
Kierroksen jälkeen pyydettiin taas rahaa veneasemamaksusta 20 bahtia. Tämän jälkeen lähtin onnistuin menemään kusetusmatkalle tuktukilla ympäri vanhaa kaupunkia, jossa ensin käytiin suuren buddha-patsaan luona. Buddha-patsaalla vierailu ei sinänsä maksanut mitään, mutta tämä tuktuk-kuski oli lahjottu menemään seuraavaksi korukauppaan, matkustusliikkeeseen ja pukutoimitukseen. Toisaalta olisin mennyt kyseisiin liikkeisiin pukuja katsomaan ja tuliaiseksi korupaikkaan itsekin myöhemmin, mutta silti kävi tämä raivostuttamaan kuumuudessa. Tilasin ko. pukukauppiaalta "Armani" merkkisen takin, housut, paidan ja kravatin 12000 bahtilla (noin 300e yhteensä). Myyjä tarjosi bisseä samalla, kun otettiin mittoja. Ko. liikkeestä pitäisi tulla huomenna klo 10-11 AM näyttämään pukua, jota voin jo alustavasti sovittaa. Skippasin tämän tuktuk-vitutuksen vuoksi Wat Pon, ison kultaisen Buddha-patsaalla vierailun. Kuski vei viimein suoraan Grand Palacen porttien lähelle. Ennen portteja tuli vastaan paikallinen pulunainen, joka oli myös kusettaja. Hän antoi murusäkkejä kouraan, että syötä puluja. Tämän jälkeen nainen peri maksun 50 bahtia tästä.
Paikka oli tähän klo 14 aikaan niin kuuma, että vierailu jäi lyhyeksi. Sisäänpääsy maksu oli 500 bahtia, jossa piti vielä maksaa lisää 200 bahtia nilkkoihin ylettyvistä housuista tämän buddha-kulttuurin vuoksi. Otin nämä housut mukaan hotellille sisähousuiksi. Kuitenkin shortsit ja housut yhtäaikaa jalassa teki olosta vähintäänkin vitun tukalan noin 40 asteen lämmössä ja auringon paahtaessa. Kävelin reitin läpi nopeasti tunnissa, ja otin samalla kuvia. Porteilla tarjottiin kylmää jääteetä, joka on ollut yks parhaimmista tilannejuomista koskaan. Kierroksen jälkeen paikka olikin jo menossa kiinni ja sadat turistit lähtivät samaan aikaan pois. Tähän aikaan myös uudet kusetustaksit ovat valppaana, johon myös päädyin väsyneenä. Toisaalta tässä vaiheessa maksaa mielellään 500 bahtia, jotta kuski ajaa moottoritietä pitkin ruuhkien läpi suoraan hotellille, eikä tarvitse enää kikkailla veneillä.
torstai 30. toukokuuta
Aamiaisen jälkeen jäin odottamaan puvuntekijän tuloa huoneeseeni. Puvuntekijä saapui sovittuna aikana klo 10-11 välillä, ja oli tehnyt paidan valmiiksi. Puvun takkiin ja housuihin tehtiin pieniä korjauksia, mutta kokonaisuudessaan homma oli jo hyvin hallussa. Hän lupasi toimittaa puvun jo huomenna illalla hotellin respaan.
Kun aikataululliset asiat sain pois alta, suuntasin kohti Bangkokin kansallispuistoa Lumpini parkkia. Puisto on valtava, jossa hyvällä tuurilla voi nähdä varaaneja ja muita liskoja luonnossa. vaihdoin BTS Asok asemalta Sukhumvit-metroon, josta suuntasin Lumpini-asemalle. Yksi MTR-metro väli maksoi 20 bahtia. Saavuin paikalle, jossa oli portit auki täytystä kohdasta lähellä metroasemaa. Lumpini-puisto on ensimmäinen asia Bangkokissa, josta ei ole pyydetty minulta vielä pääsymaksua. Puisto on tosiaan valtava, jossa minulla meni pari tuntia kierrellessä. Olin itseasiassa kävellyt jo niin pitkälle, että nousin metroon Si Lom asemalta, ja suuntasin takaisin hotellille päin. Sukhumvit soi 11 tuli vastaan kaksi hienoa ladyboyta, joille hymyilin. Toinen jäi katsomaan mielenkiinnolla perään.
Tämän jälkeen otin päiväunet, ja alkuillasta alkoi ukkonen ja satamaan vettä kaatamalla. Sateen jälkeen Bangkokin yöelämä lähti taas käyntiin. Kävin etsimässä Sukhumvit roadilta erästä ruokapaikkaa, jonka olin ennen reissua bongannut googlen kautta. Tämä ruokapaikka olikin sen verran piilossa ihmishälinässä ilta-aikaan, että jäänee toiseen kertaan (kävin myöhemmin paikassa viimeisenä päivänä). Maistoin kuitenkin erilaisia grillattuja kanavaihtoehtoja katuruokapaikasta. Ruokajuomaksi otin kookosmaitojuomaa. Tämän jälkeen päätin vielä lähteä "parille" juomille lähettyville, josta löytyikin aivan uskomattoman hieno paikka Cheap Charlie's Bar. Baarissa oli monenmoista rekvisiittaa esillä, ja meininki varsin mutkatonta. Uskomattominta oli se, että eräs pariskunta oli Suomesta Helsingin neljänneltä linjalta eksynyt samalla hetkellä tähän baariin. Siinäpä se ilta sitten menikin hyvin halpoja 60-70 bahtia maksavia juomia maistellessa.
perjantai 31. toukokuuta
Kaivoin itseni väkisin ylös sängystä ja aamupalalle. Aamupäivä menikin sitten lepäillessä, kun eilen ja tähän asti on ollut melkosta menoa. Kävin kuitenkin paikallisessa Villa marketissa ostamassa mango-sorbettia, papaya-hedelmäpaloja ja appelsiinimehua sekä tietysti litroja uutta pullotettua vettä. Tutkin myös tarkemmin hyllyjä niin kauppa ei paljoa eroa esimerkiksi saksalaisesta normaalikaupasta. Kaikkea mahdollista alkoholijuomaa on täälläkin tarjolla hyllyittäin. Mustekaloja ja muita mereneläviä oli pakastimessa, mutta niinhän sitä on oikeastaan Suomessakin.
Tämän jälkeen oikeastaan vaan lepäsin, ja odottelin pukulähetystä, joka tulikin iltaan mennessä respaan.
Suunnitelin lähtöä katsomaan paikallista thainyrkkeilyä. Opastekirja Mondossa oli Lumpini Boxing Stadium laitettu lähelle Lumpini metroasemaa noin parin sadan metrin päähän, joka ei vaikuttanut ollenkaan pahalta. Toisaalta halusin tarkistaa asian google mapsien kautta, joka taa näytti paikaksi noin 600m Si Lom asemalta. Paikka olisi siis lähempänä toista asemaa, ja jossain sisäpihalla. Nyt en sitten oikeen tiedä, kiinnostaako mennä katsomaan. Jätin sen nyt väliin. Sen sijaan lähdin etsimään kunnon katukeittiökujia Thong Lo aseman lähettyviltä, joka oli myös vinkki samasta oppaasta. Kello oli lähemmäksi 19, joten oletin että katukeittiöt ovat jo pydessä tähän aikaan illan hämärtyessä. Kuitenkin oliko vain huonoa tuuria, mutta katselin ympärille, eikä kunnon keittiöitä löytynyt vasta kuin seuraavan BTS-aseman lähettyviltä. Tämä paikka oli kuitenkin hyvä sisätilapaikka, jossa oli mainos "thai food, good food and cheap!". Ruoat olivat 50-80 bahtia ja 0,5l singha bisse 90 bahtia. Tilasin vielä loppuun tom yum kung keiton, joka oli minulle aivan liian tulinen. Sain kuitenkin lipitettyä sitä puolet pois enen kuin molemmat bisset loppuivat. Tämän jälkeen oli olikin jo sen verran hyvä, että suuntasin hotellille päin. Ostin vielä matkaevääksi coconutin 40 bahtilla, joka oli hyvää.
lauantai 1. kesäkuuta
Päivä lähti taas käyntiin aamupalalla, ja pyykkien lajittelulla pesulapalvelijalle, jonka kanssa laskettiin pyykkien määrä yhdessä huoneeni lattialla. Se oli hauska hetki sinänsä, kun kirjoitin ylös pyykkimääriä puolialastomana.
Tänään oli tarkoitus käydä katsomassa valtavaa viikonloppu bazaaria Chatuchakia, jonne lähdin BTS-junalla kohti Mo Chit päämäärää. Heti junasta tultua täyteen ahdettu kävelytie vie kohti valtavaa teltta- ja kojualuetta. Myytävänä oli vaikka mitä vaatteita, koruja, krääsää, silkkiä, elukoita, hierontaa, huonekaluja ja käsiaseita yms. mitä nyt voi kuvitella. Alueella meni pyöriessä noin kolme tuntia, jona aikana söin myös kinkku- juustovoileivän ja tietysti juomaksi olutta. Satuin jälleen kerran tässä ruokailupaikassa joutumaan valokuvattavaksi kokoni vuoksi. Tosin nämä kaksi olivat hyvännäköisiä japanilaisnaisia. Kojuja kierrellessä tuli ostettua silkkihuivi ja -kravatti ja kalvosinnapit, sekä pari postikorttia.
Vaihtelun vuoksi palasin takaisin Chatuchak-puiston metroasemaa käyttäen, joka kiertää Bangkokia joku yhdeksän pysäkkiä ennen Sukhumvit-asemaa. Lippu ei tosin maksanut kuin 34 bahtia. Tässä vaiheessa alkoi olla jo sen verran hikeä pinnassa, joten menin saman tien uimaan hotellille päästyä.
Illalla tuli vielä käytyä kokeilemassa "erilaista" thai-hierontaa, jossa iho öljyttiin, ja hierojina oli peräti kolme eri thai-naista. Kaikkea saa rahalla Bangkokista. Tämän jälkeen kävin testaamassa lähialueen oman thai-kitchen mestan, jossa testasin kolmea eri ruokalajia. Paikka osoittautui yhtä ruokalajia lukuunottamatta aika keskinkertaiseksi. Mitään erityistä makuelämystä ei tästä kalliimmasta paikasta saanut.
sunnuntai 2. kesäkuuta
Ensimmäistä kertaa tänään tuli aamupalalla huomattua, kuinka surkeasti sähköt ovat vedetty mastoja pitkin. Kaapelit ovat sikin sokin, ja pylväs jaksaa joten kuten pidätellä niitä. Hauskaa oli myös seurava kuinka orava meni siellä johtojen seassa kuin kotonaan. Tänään lähdin heti elektroniikkalaitteiden latauduttua Bangkokin lähiöön On Nut-pysäkille.
Täällä lähiössä on oppaani mukaan kummitus Mae Naak, joka oli nuori neito sata vuotta sitten, ja joka kuoli miehensä ollessa sodassa. Lähes kaikki thaimaalaiset kuulemma uskovat kummituksiin, ja myös buddhismi uskonto oli hyvin keskeisesti näkyvillä täällä. Paikka sijaitsi On Nut Soi 7, jonne kävelin ensin On Nut BST-pysäkiltä taakse päin muutaman korttelin Sukhumvit Soi 77, ja josta käännyin oikealle reilun kilometrin kävely lähiössä, kunnes paikka löytyi. Nuori thaimaalainen tyttö osasi puhua englantia todella hyvin, joten häneltä kysyin tarkempaa suuntaa, kun olin menossa vahingossa jonkun thaimaalaisen pihaan, jossa oli kuulemma iso koira.
On Nut Soi 7 paikan päällä söin myös paikallista makkaraa ja join paljon vettä kävelyn jälkeen. Aivan uskomaton fiilis tuli siitä, kun paikka löytyi melko helposti ja ilman google-karttoja. Paluu matkalla kävin palkitsemassa itselleni lähikaupasta sorbettijäädykettä, pari pulloa bisseä ja jääkylmää vettä. Kyllä suihku teki tämänkin reissun jälkeen hyvää.
Illalla valmistauduin käymään Asok-asemalla sijaitsevalla Soi Cowboy punaisten lyhtyjen paikassa. Paikkahan pitäisi olla tunnettu Kauhea kankkusen elokuvan jatko-osan yhtenä paikkana. Lähdin siis takki auki ihmettelemään. Tämä kuja oli helppo löytää heti BTS-asemalta laskeuduttua. Bang! Kuin olisi saapunut toiselle planeetalle. Puolialastomat työt juoksentelevat ympäriinsä yrittäen saada lisää asiakkaita strippibaareihin sisään. Jalkansa menettänyt mies raahautuu keskellä katua kerjuukuppi toisessä kädessä. Koko ajan melkosta kirjavaa ihmissakkia menee ristiin rastiin. Paikallista nuorisoa on myös paikalla tosin kauempana kadun päässä. Kävelen kujaa pitkin lähes päätyyn asti, ja tähän mennessä on lähes joka baariin huudeltu sisään. Yksi tuli vielä kädestä pitäen viemään jo sisään. Menen syömään ensin päädyssä olevaan paikkaan, jossa ulkona höyryää vettä rekvisiittana. Tilaan tom yum khai (kanakeittoa) ja kaksi isoa chang-olutta.
Tämän jälkeen siirryn takaisin päin yhteen baariin seuraamaan tätä huvittavaa paikkaa sivusta. Paikassa soi Guns 'n Roses, AC/DC ja muita rock-klassikoita koko ajan. Ilta menee eteenpäin ja juomia tulee gintonic ja kubalibreä tulee nautittua. Paikan emäntä kehoittaa menemään vastapäätä olevaan paikkaan Suzie's night show, joka alkaa kello 22 aikaan. Päätän mennä, koska tilanne on jo muutenkin niin hauska ja olen hyvällä tuulella. Paikan edessä on paksut verhot, jotta muut kaduntallaajat eivät pääse kurkkimaan paljoa sisälle sikalaan. Aivan uskomaton näky aukeaa heti ehkä noin 15-20 nuorta ja todella hyvännäköistä thai-naista tanssii keskellä paikkaa, ja ulkomaalaiset siat röhkivät taustalle margaritoja pillillä imeskellen. Teen siis aivan saman kuin mitä muut eli tilaan juomia, ja samalla huora pitää minulle seuraa ja nauretaan yhdessä showlle. Esityksiä on monenlaisia. Välillä esitysten aikana naiset nuolevat toisiaan alipäästä, pesevät saippualla toisiaan, ovat asettaneet kukkaköynöksiä ja neulalankoja pilluun, josta niitä otetaan vähitellen pois tunnelmallisen musiikin tahdissa. Kun kaikki neulat on otettu pois, sitten voi niillä poksautella ilmapalloja. Totta kai juomien hinnat nousevat sitä mukaa, mitä juo eli en mene kolmea drinkkiä pidemmälle. Samaan aikaan samat juomat tarjotaan tietty myös seuralaiselle, joten hinta on melkein tuplat aina. Lopuksi hinta muutamasta drinkistä on yli tuhat bahtia, mutta Suomen rahassa se ei ole mitään. Varsinkaan kun tälläisiä esityksiä ei varmaan ihan heti tule näkemäänkään.
maanantai 3. kesäkuuta
Herääminen meni tänään pitkään. Heräsin vasta puolen päivän aikaan, ja olo oli edelleen väsynyt. Alkaa jo reissu painamaan. Lähdin kuitenkin puolen päivän jälkeen tsekkailemaan Siam-ostoskeskuksen tai lähinnä sen toisen Paragonin ja vesimaailman nähtävyydet. Tarkoitus oli ensin syödä jotain täällä, kun aamupalakin oli jäänyt välistä. Tilasin jotain katkarapu/nuudelihöttöä, joka siihen tilanteeseen maistui hyvältä kokiksen ja jääveden kanssa.
Ruokailtuani lähdin tarkistamaan tämän vedenalaisen maailman, josta matkaopas oli maininnnut. Sisäänpääsy on aika paljon 900 bahtia aikuiselta, mutta vastaavassa paikassa tuskin tulee enää koskaan käymään. Tämä on selvästi tarkoitettu lapsille Bangkokissa samalla tavalla kuin on Dusit Zoo, jos sinne haluaa mennä eläimiä katsomaan. Tämä vesimaailma oli jopa melkein rahansa arvoinen. Tuli otettua monenmoisesta nilviäisestä kuvia. Parasta oli myös kierroksen aikana oli lähes joka pysäkillä vessamahdollisuus käydä tekemänsä tarpeita. Lähdin reilun tunnin kierroksen jälkeen lepäämään hotelliin. Sen verran uuvuttavaa menoa ollut tässä.
Vaikka on ollut uuvuttavaa, lähdin erään paikallisen naisen kanssa käymään illalla tai yöllä 24/7/365 biletyskadulla eli Khao San Roadilla, josta monet reppureissaajat aloittavat "maailmanvalloituksensa". Meno oli kyllä kirjaimellisesti villiä, ja monet nuoret juhlivat täällä kuin viimeistä päivää. Täältä saa kaikkea melko halvalla paidat, asut yms. alkaen 100 bahtia. Tuli ostettua muutama t-apita ja loppu ilta menikin viina-bucketteja juodessa, ötököitä syödessä ja toisten menoa ihmetellessä. Myös vesibongit olivat hyvin esillä baareissa, joista monet asiakkaat vetivät hatsoja.
tiistai 4. kesäkuuta
Aamupäivä tuli käytyä pienessä ostospaikassa On Nutissa BTS-aseman vieressä, jossa oli myös hyvä thaikkuruokailupaikka, kirjakauppa, vaatekauppoja ja jäätelöostopaikka, jossa oli mainiot jäätelöpallot suklaalla ja letuilla. Ruokapaikkaan maksettiin sisään 100 bahtia, jolla sai tilata mitä halusi. Tämän jälkeen kortti palautettiin, ja sai vaihtorahat takaisin.
Loppupäivä menikin odotellessa iltaa. Lähdin nyt katsomaan thai-nyrkkeilyä Lumpini-boxing stadiumille. Lippujen hinnat vaihtelivat ulkomaalaisille 1000-2000 bahtin välillä. Paikallisille liput ovat huomattavasti halvemmat. Otin 1500 bahtilla keskikatsomosta lipun, joka oli minusta jopa parempi kuin monet ring side paikat. Illan aikana kehään nousi toista kymmentä thai-nyrkkeilijää, jossa pääottelu oli kolmanneksi viimeisenä. Illan aikana melu oli melkoista ja tunnelma katossa. Tämä laji otetaan täällä tosissaan. Otteluiden aikana sai tietysti chang-, singha-, heineken-olutta 60-70 bahtilla, sekä snacksejä juomahimojen nostamiseen. Täytyy sanoa, että tätä kannattaa käydä katsomassa edes kerran elämässään itse pääkallopaikalla.
keskiviikko ja torstai 5. ja 6. kesäkuuta
Tarkoitus oli lähteä kohti Hua Hinin rantoja jo ennen puolta päivää minibussilla, joka lähti Victory Monumentin vierestä. Yksi lippu oli 180 bahtin hintainen hyvässä ilmastoidussa pikkubussissa. Matkan kesto rannikolle oli noin pari tuntia, johon sisältyi yksi paussi huoltoasemalla tarpeidensa tekemiseen ja tankkaamiseen. Matkan aikana nykyi ympärillä riisipeltoja ja Thaimaan maalaismaisemaa.
Hua Hin on paljon rauhallisempi paikka verrattuna Pattayaan. Hua Hinissä voi nauttia rannalla olemisesta, tuoreista hedelmistä, hyvästä aidosta thai-keittiöruuasta. Mahdollisuus on myös tietysti shoppailla yöbazaarialueella, käydä ostoskeskuksessa ja paikassa on myös golf-kenttä.
Tein check innin pieneen ja rauhalliseen White villa hotelliin noin 100m päästä rannasta. Hotellissa oli sentään ilmastointi huoneissa, pieni uima-allas, joka tuli tietenkin testattua iltapäivän aikana. Hotellin terassilla sai bisseä 45 bahtin (noin yksi euro) hintaan, joka oli vieläkin halvempaa kuin Cheap Charliella! Käytin seuraavat pari tuntia syömiseen ja juomiseen halvemmalla kuin koskaan. Jatkoin tämän jälkeen paikalliseen ostoskeskukseen tekemään löytöjä. Lähennä paikallista matkamuistoja, vaatteita ja koroja tuli selattua ja valikoitua joitakin muistoja mukaan.
Tämän jälkeen takaisin hotellille päin, josta pienen kävelymatkan päässä oli pitkä Hua Hinin hiekkaranta. Mahdollisuus oli istua rantatuoleihin, tilata paikallisia hedelmiä kuten ananasta, mangoa ja kookosta, jotka maistuivat tuoreilta ja makeilta. Paikallinen rantamies viihdytti ja tarjoili myös drinkkejä hedelmien kanssa. Samalle rantapaikalle oli myös tullut suurperhe Hong Kongista, jotka pelasivat rantapalloa viereisellä verkolla. Hiekka pöllysi tuulessa, kun pallot osuivat hiekkaan. Aivan mahtava tunne oli, ja tiesi olevansa kaukana kaikesta kotimaan paskasta. Muutaman tunnin rannalla oltua kävin ottamassa suihkun, ja pulahdin vielä uima-altaaseen.
Illempana meno jatkui paikallisessa thairavintolassa, jossa tuli tilattua roima annos erilaisia vaihtoehtoja kuten tulinen possusalaatti thai-tyyliin, tom yum khai keittoa, paikallinen rapeaksi paistettua kalaa ja virvokkeita. Tämän paikan thai-ruoka lähellä rantaa oli todella hyvää. Ruoan jälkeen oli vielä tarkoitus lähteä tuktukin kyydissä Hua Hinin yöbazaarin meininkiä katsomaan ja hakemaan lisää hedelmiä kuten duriania ja mangosteetä. Näistä hedelmistä käytetään nimitystä kuningas haiseva hedelmä (durian) ja kuningatar (mangosteen). Bazaari oli hyvin tyypillinen thai-katuruuan, ostospytinkien ja ihmisten hauskaa sekamelskaa. Sain kuitenkin ostettua hedelmiä ennen kuin tuli kova ukkonen ja sade. Hotellin sähköt räpsähtivät kunnolla poikki kertaalleen illan aikana.
Seuraavana päivänä ilma oli todella kostean kuumaa. Hiki virtasi ihan jumalattomasti. Kävin parin kivenheiton päässä olevasta kojusta ostamassa paikallisten tekemiä karamellejä ja muita syötävää tuliaisiksi Suomeenkin asti. Yksi "souvenir-karkkipaketti" maksoi jotain 40 bahtia, joka ei ole kuin sitä euron luokkaa. Join vielä pari halpaa bisseä terassilla ennen lähtöä takaisin Bangkokkiin. (Sain myöhemmin lentokentällä tietää eräiltä tapaamiltani suomalaisilta, että seuraavina päivinä oli ollut lähinnä sadekuuroja Hua Hinin suunnalla, jossa tämä Cheap Charliessa tapaamani paraskunta oli käynyt.) Matka takaisin tuntui ehkä hieman pidemmältä kuin tulosuunta, koska pysähdyimme eri minibussihyppyasemilla, joissa liikaa kiirettä pidetty. Pysähdyttiin taas myös huoltoasemalla, jossa ostin erittäin makeaa vesimeloonia, jota pystyi syömään puutikulla. Joskus iltapäivän aikana oltiin takaisin Bangkokissa. Kävin paikallisesta 7/11 (seven eleven) marketista ruokaa hotellihuoneeseen, jossa loppupäivä menikin ihmetellessä ja levätessä.
perjantai 7. kesäkuuta
Hua Hin reissun jälkeen päätin, että loppuajan vietän rauhallisemmin hyvän thai-ruoan, hierontojen ja drinkkien kanssa. Lähdin takaisin Bangkokin lähiöön MCK-ketjun ruokapaikkaan, jossa sai itse keittää oman ruokansa ja dippailla erilaisissa maustekastikkeissa. Tilasin possun fileetä, maksaa, katkarapuja, soijapaloja yms. vihanneksia ja nuudeleita, jotka olivat maustettuna hyvää. Ruokajuomaksi sopi hyvin vesimelonimehu jäillä.
Iltaohjelmaan kävin kokeilemassa ensimmäistä kertaa parin tunnin thai-hierontaa, joka oli jaettu kahteen osaan. Ennen hierontaa pestään jalat ja kuivataan. Ensimmäisen tunnin aikana hieroja kävi hieromaan selän, kädet ja jalat. Ennen toista tuntia oli teehetki ja paussi. Toisen tunnin aikana rinta, hartiat ja pää. Suosittelen ehdottomasti näitä hierontoja Thaimaan matkalle.
Hieronnan jälkeen palasin Cheap Charlien meiningeille Sukhumvit Soi 11 sivukujille. Meno oli jälleen mielenkiintoista. Tapasin mm. aussimiehen, joka kertoi käyneensä maailman eri paikoissa mm. Tunisiassa ja Afrikassa kuumottavien tilanteiden aikaan. Myöhemmin kävi ilmi myös, että hänellä on aasialainen vaimo, jonka tapasin illemmalla. Brittimies kertoi jalkapallosta ja seksikulttuurista. Amerikoista tullut madame myi erilaisia naisia kadulla, ja yritti olla mukava kaikille. Paljon sekalaista porukkaa näyttää olevan täällä illasta toiseen, ja kaikilla omat tarinansa, joita he kertovat halpojen juomien vaikutuksen jälkeen. Aivan mahtava paikka.
Myöhempään illasta aloin olla jo niin sekaisin, että sain päähäni käydä vielä katsomassa Bangkokin DJ clubia Q-barin. Tänne klubille piti käydä vaihtamassa pitkät housut jalkaan. Paikasta ei nyt jäänyt mieleen, että paljon pintaliitäjiä ja kohtalaisen kalliit drinkit paikalliseen kulttuurin nähden. Muistan olleeni ensin aloittelupuolen tiskillä, jossa baarimikkopomo sätkytti alaistaan. Fiilis oli kuitenkin sen verran ok, että tuli käytyä myös tanssipuolella. Täälläkin paikassa ei voinut olla ilman, että pituuttani olisi huomioitu. Nollat tuli tauluun.
lauantai 8. kesäkuuta
Puolen päivän jälkeen päätin tehdä vielä tuliaisostoksia ja käydä suurimmassa ostoskeskuksessa MBK:ssa National Stadiumin vieressä. Tässä ostoskeskuksessa on varmaan ainakin 10 eri kerrosta ja jokainen taso on oma labyrinttinsä. Täältä löytyy vaikka mitä ja hintataso on varsin kohtuullinen. Paitoja saa tarjouksesta lähtien 50 bahtia ylöspäin. Halpoja aurinkolaseja, koruja, thai-silkkituotteita, ruokailupaikkoja, elektroniikkaa ja kaikkea mahdollista. Kävin kirjakaupassa, ja ostin Bangkokin groovymapin, jossa on mainittu mm. Cheap Charlies. Ostin myös yhden fiktiivisen kirjan liittyen Bangkokin rikollisuuteen. Porukoille tuli hommattua sänkyyn thai-tyylinen päiväpeitto.
Eilinen ei vielä riittänyt biletykseeni, joten tänään aloitin illan oman hotellini kattoterassilta the nest roof top barista (8. kerros), jossa näkyi salamointia ja tunnelma oli hyvin rantatunnelmainen. Tämä baari oli kuitenkin varsin kallis. Parin mojiton ja talon viinilasin jälkeen hintaa oli tullut jo yli 1000 bahtia, joten päätin lähteä etenemään katubaareja kohti. Katubaareissa on suhteellisen halvat drinkit esim. kallein long island 180 bahtia, ja niitä tuli otettua kunnolla pitkin Sukhumvittiä.
Päädyin lähelle Sukhumvit Soi 3, jossa sijaitsee yksi punaisten lyhtyjen areena eli the Nana plaza. Täällä on myös kaikki mahdollinen tarjolla. Spank-showt, the pingpong show, ladyboyt ja tanssitytöt, joiden hameiden alle voi katsoa peilin kautta. Ladyboyt tulevat ehdottelemaan: "Can I suck your dick?", joihin ei voi muuta kuin hymyillä. Pitää olla todella hyvä viinapää, jos näille alueille menee ja pitää olla tarpeeksi käteistä drinkkien maksuun. Hullunhauskaa menoa ja varmasti erilaista kuin missään Suomen yöelämässä.
sunnuntai 9. kesäkuuta
Viimeisenä päivänä kävin vielä testaamassa sen ravintolan, joka jäi löytämättä viime viikolla eli Cabbages and Condoms. Ravintolan tuotto menee HIV:n virustutkimuksiin. Ravintola vaikutti hyvin siistiltä ja tunnelmalliselta. Sisääntulo oli kuin olisi mennyt pieneen majaan, mutta yllättäen avautui iso käytävä ravintolaa kohti. Tilasin kevätrullia, rapua nuudelissa ja bisseä. Ruoanlaatu ei ollut sitä mitä olisin toivonut. Ruoka oli varsin mautonta siihen, mihin olin tottunut Thaimaassa. Annoin kuitenkin tipit ja lähdin etenemään. Lopuksi paikka tarjoaa muutamat kondomit laskunyhteydessä. Tällä kertaa kondomeja ei oltu piilotettu ruokaan.
Ilta meni pääosin pakatessa. Kävin kuitenkin ottamassa vielä jalkahieronnan hotellin läheltä olevasta hierontapaikasta. Suosittelen myös tätä tunnin pituista jalkahierontaa, jossa jalat voidellaan ja jalkojen lihaksen käydään yksitellen läpi ja välillä venytellään. Hieronta maksaa paikasta riippuen noin 180-300 bahtin välillä. Tässä paikassa eli oli 250 bahtia, mutta nyt oli minun viimeinen ilta niin annoin vielä hierojalle 50 bahtia tippiä. Tähän mennessä kaikki hierontapaikat olivat olleet asiallisia.
Kävin myös juttelemassa hotellin baarimikkoneidin kanssa missä olin seilannut viime viikon, kun hän ehdotteli Pattayaa minulle loman alussa. Tilasin viimeiseksi ateriaksi tulisen lammasburgerin ranskalaisilla ja muutamat singha-oluet päälle. Jälkiruoaksi otin tietysti mojiton. Kävin tämän jälkeen pakkailemaan loput tavarat ja muutamaksi tunniksi nukkumaan. Heräsin puolenyön aikaan hämärään soittoon huoneeseeni, jossa eräs thainainen kertoi unohtaneensa laukkunsa ketjun minun luokse. Jätinkö jotain kertomatta välistä? Lopuksi voin sanoa, että Thaimaan Bangkok on varsinkin nuorille ja 30-vuotiaalle sinkkumiehelle aivan ehdoton ykköspaikka!
Loppuun vielä lyhyesti Thaimaan reissusta plussat ja miinukset:
+
- thai-naiset kaikin puolin
- thai-ruoka päivittäin erilaisia makuja
- kulttuuri ja nähtävyydet
- yöelämä
- paikkana kuin toinen planeetta verrattuna Suomeen
-
- turistien rahallinen huijaaminen eri tilanteissa
- joka paikassa yritetään vähän kusettaa esim. taksit ja tuktukit ja liikkeet
- hämäriä tyyppejä kujilla ja ehdotuksia kannattaa välttää
Kiitos!
































